Pahat pahattaren kuvaukset!

Pitkään mielessä hyörinyt pahatar kuvaus toteutui viimein lauantaina 24.10 kello 12 alkaen!
En ole minkään muun kuvauksen kanssa panikoinut yhtä paljon kuvauspaikan valinnan kanssa, kuin tällä kertaa. Ajoin kirjaimellisesti satoja kilometrejä etsien milloin hakkuualueita, milloin raunioita, synkkää metsää..jotain. Epätoivon hiipiessä selkäpiitä pitkin päänahkaa kohti, löytyi paikka lopulta.

Päädyimme Sipoonkorpeen (Länsitie 237 Sipoo) ja Tuusulan tutkimusmetsiin (Korsontie) kuvaamaan.  Ties vaikka joskus ottaisin uudestaan samalla teemalla, mutta erilaisella taustalla kun se kerran tässä oli haasteena.

Sinikka oli tehnyt sarvet, puvun, meikin, hiukset (kaiken oikeastaan) ja malliksi rooliinsa hyvin uppoutunut Emmi :) Pitkän laittautumisen jälkeen pääsimme lähtemään metsään. Oli ilo huomata että perheitä liikkui luonnonpuistossa paljon ja varsinkin lapset ihmettelivät sarvipäistä, valtavalla laahuksella varustettua pahistamme. Kiva kun kuvauksesta on välittömästi jotain konkreettista jutun juurta joillekin paikalle tupsahtaneille. Saattaahan olla että lapset lähtevät nyt helpommin metsäreissuille.

Valaistus metsässä oli vähintäänkin haastava, vaikeimpia mihin olen törmännyt. Salaman käyttö oli lähes pakollista ja yhden salaman omistajana harmittelin miksen ole vieläkään ostanut toista.. Yhdestä suunnasta tuleva valo kun jättää valtavat varjot, vaikkakin tekee joskus kuvista dramaattisia. Tähän lisäksi vielä mekon valtava koko niin jännää oli. Salama oli asetettu mallin pään korkeuteen kuvan vasemmalle puolelle. Canon EX580II ampui läpi valkoisen sateenvarjon teholla 1/4-1/8 muistaakseni. Objektiivina oli Canon 70-200mm 2.8. Aukko oli koko kuvauksen ajan noin 2.8-3.2, iso 250 ja polttoväli 90-120mm.

Pahatar ja hyypiö

Kuvauspaikan pystytystä ja makuualustaa silkkiperseiselle kuvaajalle

Tästä lähdettiin liikkeelle.

Vaakakuvan testailua

Sitten keksimme sen että Sinikka voisi pöllyttää mekkoa ja näin saada kuvaan lisää liikkuvuutta ja eloa.

Useiden yritysten jälkeen kuvia syntyikin valtava määrä jossa mekko, Emmi ja valo on loistavasti. Nyt jäljellä on enää parhaiden valinta ja lopputyöskentely. Alla tähän mennessä loppuun tehdyt kuvat.

Ensimmäisiä harjoituksia tulen kanssa. Seuraavaan pitää lisätä vähän valaistusta käsiin ja kankaaseen. 

Valmis pahis

Elokuvajulisteen tuntua ja Emmin tiukka katse.

Kiitos koko tiimille! Jälkikirjoitusena mainittakoon tähän vielä että olkaa tarkkoja mihin autonne kuvauksen ajaksi jätätte. Malli jättä autonsa sakkojen pelossa hyvään talteen. Kuvausten loppuessa, oli portit kiinni ja auto lukkojen takana todellakin tallessa, josta sen saisi vasta maanantaina. Pahoittelut aiheutuneesta sählingistä ;) 

Peace out

Maskuliinista mainostusta ja revontuli

Terse vaan lukijat!

Koko mennyt viikko meni melkein tähtiä ja revontulia kuvaten illan viiletessä ja pimetessä. Keskiviikkona ja torstaina revontulia näkyikin, mutta loppujen lopuksi kuvasaalis jäi niin laihaksi, että ei sillä paljon juhlita. Alla Halosenniemestä napattu kuva.

Revontulia Halosenniemellä

Tarkoituksena olisi lähteä vielä tänään tai huomenna yön pimeinä tunteina yrittämään tähtikuvia. Sekin on uusi aluevaltaus, missä ei tähän mennessä ole tullut muuta kuin turpaan.

Lauantai taasen käynnistyi jo pitkään jännitetyn "mainoskuvauksen" parissa. Olimme muutaman hengen poppoon kesken päättäneet pari hassua kuvaa, joita plagioisimme ja joista tekisimme omat versiot. Viikon aikana ja viime hetkillä kaksi kolmesta mallista kuitenkin tippui pois joten kaikkea emme saaneet toteutettua. 

Kuvaus toteutettiin lähes 0€ budjetilla ja tarkoituksena olikin oikeastaan laittaa homma käyntiin tulevia parodioita varten. Täytyy jatkossa pitää silmät auki mainoksien varalta jossa nainen ja mies voisi vaihtaa paikkaansa tai mallimiehet vaihdetaan ns.normaaleihin miehiin. Miksei tietysti naisetkin. Tässä muutama esimerkki ensimmäisistä mainoksesta :D Iso kiitos heittäytyvälle mallille. Varmasti molemmat huomasimme ettei tämä niin helppoa ollutkaan kuin alkuun ajattelimme...  

Laukkumainos. Sensuelli katsekontakti luontokappaleen kanssa ja upea divaani taustalla.

Hienostunut hajuvesimainos. Kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa.

Viimeisenä malli normaalisti, viskilasin saattelemana. 

Makrokuvailua maaten

Lähikuvaaminen ja makrokuvaaminen on minulle suurimpia ilon aiheita kuvailun saralla. Sain reilu vuosi sitten ostettua viimeinkin Canon MP-E 65mm 1-5x objektiivin joka mullisti tämän touhun täysin. Makrokuvaamisesta voidaan puhua silloin kun kohteen koko (1cm esim) piirtyy kameran kennolle samassa koossa. Tuo 5X vastaavasti sitten taas piirtää 1cm kohteen 5cm kokoisena ja puhutaan jo kovinkin suuresta suurennoksesta.

Kukkien, isojen hyönteisten, tippojen ja "laajempien", jopa senttien kokoisten kohteiden kuvaamiseen käytän edelleen Canon 100mm f/2.8 objektiivia jolla hoidetaan tämä lähikuvaaminen.

Miksi makroilu on niin hauskaa ? Kaikki normaalit asiat arjessa saavat aivan uuden ulottuvuuden, jota ei muuten näe. Arkisista asioista avautuu uusia puoli, joskus jopa pieniä maailmoja jotka olisivat menneet täysin ohitse ilman makrokuvaamista. Usein ei edes kuvaushetkellä tiedä mitä loppujen lopuksi kuvassa näkyy.

Vasemmassa kuvassa tilanne kännykkäkameralla kuvattuna. 

Laiha kärpänen noin 2x kertoimella

Hämis pesässään

Kesällä vietin tunteja jumppamaton päällä makuuasennossa kuvaten ja samalla pienten öttiäisten toimintaa seuraten. Kuvaa otettaessa kun on oltava hyvin tukeva asento. Jalustaa en käytä sillä sen kanssa ei pysty yhtään ..mihinkään. Se on vain oma näkökulmani ja tästä löytyy kuitenkin todisteita mielipidettäni vastaan. Terävyysalue on kuvissa noin 0,2mm-1mm ja linssiä ei voi tarkentaa mitenkään muuten, kuin liikuttamalla sitä eteen ja taakse.

Kokoonpanoni näyttää nykyään tältä. Aiemmin leikkasin noin 3-4mm paksun vaahtomuovin suorakaiteen muotoon ja laitoin sen objektiivin yläpuolelle. Ongelmana siinä oli se että "törmäsin" sillä oksiin, heiniin, maahan ja kaikkialle muuallekin karkottaen ötökät. Tämä setti on nyt ollut testissä tovin ja osoittautunut kelvoksi. Muokkailen sitä kyllä lisää vielä ajan saatossa.

MT-24EX salama jonka välähdyspäät on peitetty FlexDomen kupusetin valkoisilla hajoittimilla. Mikki hiiri setup 

Tyylikkäästi teipattuna.

Sellon täyteinen sunnuntai

Edellisen sunnuntain kuvauksista oli Helin kanssa ollut puhetta jo pitkään. Alkuperäisenä ideana oli kuvata Heli punaisessa satiinisessa mekossa, kettunaamari päässä, sello edessä ja sumuinen pelto taustalla. Asetelmat olivat siis kovinkin selvät. Mikä voisi näin hyvässä suunnitelmassa mennä pieleen ?
Katsotaanpa :)

Puhelimeni pirisee aamusta ja arvaan Helin ahdistuneesta äänestä, ettei kaikkia tuotteita kuvauksiin löydy. Mekko uupuu. Kettunaamari puuttuu. Lähtökohtaisesti kuva punaisessa mekossa olevasta, kettunaamaisesta soittajasta sumussa koki valtavan inflaation. Onneksi löytyi punainen korsetti, mekko ja puunaamari joilla lähdimme kohti sumua innokkaasti laulellen. Paitsi että tohinan aikana oli sumu ehtinyt hälvenemään. Sumukuva ilman sumua alkoi tuntumaan jo vaikealta.

Suuntasimme ensin Pyhäniemen kartanon puukujalle, jossa aloitimme kuvauksen. Ei mennyt kuin tovi niin ympärillä oli autoilija pällistelemässä, omistajat toteamassa kuvausluvista, paikallinen kävelijä ihmettelemässä (joka oli myös huolissaan kuvausluvasta). En moista trafiikkia ole kuvauspaikalla aiemmin kokenutkaan :) Kaikki kuitenkin loppui hyvässä hengessä, kiitokset siitä. Pitäähän sitä vähän huolestuakin jos tämän näköinen heppu jossain heiluu. Kameran kanssa vieläpä.

Asemiin asettautuminen

Naamari päässä ei juuri saanut happea. Kohtuullisen tärkeä elementti.

Valmiit kuvat puukujalta

Pakeneminen paikalta :)

Siirryimme Linkosuon luontopolulle Lahden kupeeseen. Oli mielettömän raikas ilma, suolla tuoksui pihka ja oli kovinkin rauhallinen fiilis. Näimme matkalla myös Suomalaisen luonnon parhaita helmiä. Hirven perseen. Harmillista, että sarvipään "parempi puolisko" jäi näkemättä.

Helin soittaessa selloa tuossa maisemassa, toivoin että sitä fiilistä olisi saanut purkitettua kuvaan.
Muutama lapsiperhekin kuvan ottohetkellä meni ohitse ja kovin ihmettelivät touhuamme. Sanoipa siinä joku isäkin, että ei tätä odottanut luontopolulla näkevänsä. Minustakin otettiin kuvaajan kuva perheen äidin toimesta. Naamanihan tosin oli kuin suolle tehty, joten en ihmettele intoa pärstäni kuvaamiseen. Toivon, että tästä kehkeytyy joku "kuvasarja" soittimista eri ympäristöissä.

Retkeilyvarustus aivan viimosen päälle

Valmis kuva suolta

Kuvien teknisestä puolesta sen verran, että kaikki on kuvattu luonnonvalolla noin kello 8:30-10:00 syyskuun 20.päivä.

Korukuvausta, kippoja, luumuja ja puukalikka

Kyllä se on aina yhtä hankala keksiä iskevä ja muka rennon letkeä tervehdys tähän alkuun. Taidan jatkossa tyytyä kirjoittamaan vaan moi. Se on siis moi.

Iltapäivä menikin minulle uuden asian opetteluun, joka oli sormuksen kuvaaminen. Keräsin erilaisia kippoja ja kuppeja pöydälle ja aloin sommittelemaan valojen (salaman) suuntaa. Muutamaan kertaan koitin suunnata salaman luumuilla täytettyä lasikuppia kohti, ihan vain piruuttani. Lopputulos ei ollut kelvollinen. Luumut taas kelpasivat vallan kelpoisasti.

Huomatkaa ammattimainen "bounceri" tuossa joka nojailee lasiin.  

Korun treeneihin sain Carina Blomqvistilta ( http://www.carinablomqvist.fi/ ). Tuntui todella helpolta pitkästä aikaa ottaa lähikuvia, jossa terävyysalue on useita millejä. Tarkennuksen kanssa ei ole samanlaista tekemisen fiilistä kun kuvatessa liikkuvaa öttiäistä terävyysalueella 0,3mm :)
Heijastavat pinnat sitten aiheuttivat pieniä ongelmia, mutta ensimmäinen tuotos tulee tässä. Mahdollisesti joskus lisää.

This is the One Ring

Sama sormus vaakakuvana.

Potrettien täyteinen viikko takana!

Hellöy vaan kallisarvoiset lukijat!

Kuluva viikko olikin allekirjoittaneella kovin paljon vuorostaan potretteihin keskittyvä ja kivahan sellaisia oli näiden työläämpien projektien joukkoon tiputella.

Minulle tuntuu kertyvän tällä hetkellä sitä kuuluisaa editointijonoa kuvien suhteen. Kuvia on otettu enemmän kun kerkeän editoimaan. Toivottavasti syksyn tulessa kerkeää sitten säätämään huolella.

Suunnitelmia uusista kuvauksista kuitenkin tulee jatkuvalla syötöllä aiemmasta huolesta huolimatta. Fantasia-aiheisia kuvauksia, vitsikkäitä kuvia, tuotekuvia ja makrokuvia.En kuitenkaan ole varma minkälaisiin kuviin keskittyisin "jatkossa" ? Lähtökohtaisesti on kiva kuvata kaikenlaista, hyvässä suhteessa. Koenkin nyt pientä tunnon tuskaa siitä, etten ole antanut esimerkiksi makrokuvaukselle sen ansaitsemaansa aikaa :)

Takaisin kuitenkin tämän viikon shootteihin.
Torstaina kävin kuvaamassa aivan mahtavan mallin Katrie Dalerin kanssa Kathrina laivalla (http://www.kathrina.fi/index2.html) vähän ja sen jälkeen Helsingin kaduilla. Kuvausmiljöökin oli aivan loistava siis :) Alla pari maistiaista, lisää tulee myöhemmin.

Laivan kansi ja valaistus olosuhteet

Taustavalona aurinko, Sinisiä värejä korostettu, mustaa hivenen vaalennettu ja lisätty lievä vinjetointi.

Katrie raidallisella kuosilla :)

Toinen kuvaus olikin sitten aloitteleva miesmalli Hämeenlinnasta. Kuvaus tapahtui Hyvinkään rautatiemuseon viereisellä ratapihalla, paikallisen nuorison taustalla säestäessä. Hyvinkäälläkin ysäri selvästi elää vahvaa nousukautta :)

Kuvattavalla oli mukana nuori tytär joka toimi vallan mainiosti apurina kuvaustilanteessa. 

Kuva on otettu täydellisessä varjossa.  Mallin vasemmalla puolella oli iso valkoinen läpiammuttava sateenvarjo noin 1/16 teholla. Objektiivina oli Canon 70-200mm 2.8 ja asetuksilla (Iso200, f4.0 1/200sec). Clarityä nostettu partaan ja silmiin. Levelsejä säädetty aika runsaasti alla olevalla tavalla.

Lightroomin levels

Vielä yhteispotrettia assistentin kera

Alkavalle viikolle en olekaan sopinut mitään kuvauksia mutta ajattelin kuvata kuitenkin jotain. Ötököitä ? Koruja ? Aika näyttää. Kuvaaja kiittää kaikkia malleilijoita taas kerran. Tsau!

Blogin avaus

Tyhjän paperin syndrooma iskee näemmä kovin helposti myös tärisevin käsin blogia aloittavaan allekirjoittaneeseen. Jostainhan se on kuitenkin aloitettava niin miksei tästä.

Idea blogin aloittamisesta on muhinut jo pitkään, mutta se lopullinen sysäys tuli syystä tai toisesta vasta tänään. Oikeastaan kollegoiden blogeja lueskellessa ja niistä nautiskellessa.
Mistä tulen kirjoittamaan ? Todennäköisesti valokuvausprojektien etenemisestä, tekemisestä, suunnittelusta, kuvien muokkaamisesta, valmiiden lightroom presettien jakamista jne. Kirjoitan todennäköisesti myös enemmän kuvauspäivän kulusta ja fiiliksistä. Tässä jo nyt kirjoittaessani uskon tämän olevan enemmän itselleni eräänlainen "kuvauspäiväkirja".

Mikäli pystyn sen avulla jotain viihdyttämään, niin olkoon se bonusta.

Pyrin päivittämään blogia samaan tahtiin kuin kuvaprojekteja eteeni sataa.

Tähän mennessä ottamiani kuvia voi katsella osoitteessa https://www.facebook.com/HarriMaskoPhotography 

Edellinen isompi kuvausprojektini toteutettiin Sinikka Nikanderin kanssa Paavolan tammen luona Lohjalla. Sinikka teki metsään sopivan asustuksen ja Mira-Elise Salo tuli malliksi.
Heräsimme aamuyöllä kuvaamaan siinä toivossa että aamun ensimmäiset säteet alkaisivat kauniisti paistamaan tammelle. Olimme siinä kuitenkin pahasti väärässä ja hyvän valon odottelussa menikin toista tuntia.

Lämmittelyä valoa odotellessa

Paavolan tammi

Valmis kuva

Loppuun vielä Lightroom presetti joka voi jollekin tuoda iloa. Alla sen tuomat muutokset yhdellä napin painalluksella. Kopioi file osoitteesta https://drive.google.com/file/d/0B_P9Vb_QVRPNS3JwTkJNODIzRjA/view?usp=sharing oletuskansioon C:\Users\(Käyttäjänimi)\AppData\Roaming\Adobe\Lightroom\Develop Presets\User Presets

Alkuperäinen kuva ilman säätöjä

Presetin jälkeen